-6.7 C
Alajärvi
sunnuntai 04.12.2022
spot_img

Syyskuun poutasäät vauhdittivat puinnit loppusuoralle

Syyskuun poutasäät tulivat tarpeeseen vauhdittamaan puintien etenemistä. Viljojen puinnit on saatu lähes päätökseen ja myös erikoiskasvien puinnit ovat kääntyneet lopuilleen. Erot satotasoissa ja sadon laadussa ovat erittäin suuret eri alueiden ja tilojen välillä.

Kulunutta kasvukautta leimasivat alueittain ja paikallisesti hyvin eri lailla esiintyneet haastavat sääolosuhteet. Yleisesti ottaen keskikesän kuivuudesta selvisivät parhaiten syysviljat ja aikaisin kylvetyt kasvustot. Säilörehunurmet selvisivät myös hyvin kasvukaudesta tuottaen hyvän ensimmäisen ja kolmannen. sadon. Etelä-Pohjanmaalla herne ja vehnä onnistuivat odotettua paremmin.

Kesän äärisääoloista kärsivät eniten ohra ja kaura sekä härkäpapu. Kasvivalikoiman monipuolisuuden, aikaisen kylvön ja maan rakenteen merkitys korostuivat menneenä kasvukautena. Kesän epäonnistumisten arvioidaan lisänneen kiinnostusta syysviljojen ja syysöljykasvien viljelyyn. Kasvilajivalikoimaa ja eri tuotantopanosten käyttöä suunnitellaan jatkossa yhä tarkemmin kasvinviljelyn kannattavuuden varmistamiseksi.

Syysviljat kauden onnistujia

Rukiin ja syysvehnän puinnit saatiin päätökseen viimeisimmillä alueilla pari viikkoa sitten. Rukiista ja syysvehnästä jäi pieniä eriä puimatta sateiden takia Karjalassa. Syysviljojen viimeisten erien puintikosteudet ovat yleisimmin olleet 15–20 prosenttia, mutta Etelä-Pohjanmaalla on jouduttu puimaan kosteudeltaan jopa yli 30 prosentin eriä. Ruis- ja syysvehnäsato arvioidaan määrältään ja laadultaan hyväksi suuressa osassa maata.

Syyskuussa sateet ovat olleet vähäisempiä, joten kevätviljojen puinnit ovat edenneet elokuuta nopeammin. Useimmilla alueilla ohrista on puitu 90–100 prosenttia, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa 80–85 prosenttia. Kauran puinnit ovat hieman ohraa jäljessä. Kevätvehnästä on puitu yleisesti 95–100 prosenttia. Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla kevätvehnästä on puitu 85–90 prosenttia, mutta Pohjois-Pohjanmaalla puinnit ovat vasta puolivälissä.

Kevätviljoista ohra kärsi pahimmin kasvukauden kuivuudesta. Kauran sato on jäämässä lähes yhtä huonoksi kuin ohralla, mutta kevätvehnän sadon arvioidaan olevan 50–80 prosenttia tavanomaisesta. Etelä-Pohjanmaalla kevätvehnäsato arvioidaan jopa 10–20 prosenttia tavanomaista paremmaksi. Osalla Etelä-Suomen rannikkoalueen ja Kymenlaakson tiloista sadon arvioidaan olevan vain 40 prosenttia tavanomaisesta.

Erikoiskasvien puinnit pitkällä

Härkäpapu ja herne on saatu lähes puitua koko maassa. Vain pienen osan arvioidaan jäävän puimatta. Eniten härkäpapua arvioidaan jäävän puimatta Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla (20 prosenttia) ja hernettä Pohjois-Karjalassa (20 prosenttia).

Härkäpavun sato jää keskimääräistä pienemmäksi koko maassa lukuun ottamatta Etelä-Karjalaa, jossa sato arvioidaan keskimääräiseksi. Härkäpapusadon laatu vaihtelee välttävästä tyydyttävään. Hernesato oli useimmilla alueilla keskimääräinen, Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa hieman tavanomaista pienempi. Herneen laatu oli tyydyttävä useimmilla alueilla, Uudellamaalla, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla hyvä.

Perunoiden nostot jatkuvat

Perunan sadonkorjuu on hyvässä vauhdissa koko maassa. Tärkeimpiin perunantuotantoalueisiimme kuuluvalla Pohjanmaalla sadosta on ehditty korjata 70–80 prosenttia. Perunasato jää Pohjanmaalla 10–15 % keskimääräistä pienemmäksi, mutta kuivimmilla alueilla Etelä-Suomessa perunasadon arvioidaan jäävän noin 60–70 prosenttiin keskimääräisestä. Useimmilla alueilla ruokaperunan sato on tyydyttävä.

Sokerijuurikas jatkaa edelleen kasvuaan. Elokuun ja syyskuun alun sateet ja lämmin sää ovat nopeuttaneet kasvua. Etelä-Suomessa sato arvioidaan hyväksi lukuun ottamatta Uuttamaata, jossa sadon arvioidaan jäävän hieman tavanomaista pienemmäksi.

sinua saattaisi kiinnostaa

- Ilmoitus -
- Ilmoitus -

Viimeisimmät