11.4 C
Alajärvi
sunnuntai 14.8.2022

CCR-tribuuttibändi CC/RC tarjoaa vakuuttavaa tekemistä vuosikymmenten kokemuksella

Kun lehtimäkeläis-ähtäriläinen CC/RC nousee lavalle, on aivan selvää, että ainakin laulajaa jännittää. Joka kerta, vaikka keikkoja olisi takana satoja.

– Kyllä se keikkapäivä edelleen jännittää, vaikka nyt jo tuntuu siltä, että voi vaan antaa mennä – nousta lavalle ja laulaa, bändin laulaja Taija Kaukola toteaa.

CC/RC perustettiin elokuun alussa 2019. Siinä vaikuttavat Taijan lisäksi lehtimäkeläiset Marko Jylhä (basso) ja Pertti Ojala (rummut) sekä Lehtimäeltä kotoisin oleva, nykyisin Ähtärissä asuva Aleksi Pihlaja (kitara).

– Bändin nimi juontaa CCR:stä, jonka kappaleita esitämme. Löysin MiljoonaKirppikseltä kirjan, jossa oli Creedence Clearwater Revivalin (CCR) biisejä ja hetken sitä selattuani pidimme poikien kanssa palaverin. Sen tuloksena syntyi bändimme, Taija kertoo.

Bändi harjoittelee kerran viikossa Taijan kotona olevassa harjoittelutilassa ja keikkoja on riittänyt.

– Youtubesta voi käydä katsomassa meidän vetoja bändin alkutaipaleelta, jos kiinnostaa nähdä ja kuulla, kuinka me onnistumme CCR:n musiikin tulkitsemisessa.

Bändin jäseniltä löytyy rautaista osaamista ja kokemusta vuosikymmenten ajalta. Yhdellekään jäsenistä tämä bändi ei ole se ensimmäinen. Marko Jylhä aloitti basson soittamisen jo 30 vuotta sitten, mutta välillä soittamiseen tuli taukoa.

– Kun muutin takaisin Lehtimäelle vuonna 2007, tuli soittaminen uudelleen mukaan kuvioihin. Siitä lähtien olen soittanut eri bändeissä ja kokoonpanoissa. Soittaminen ja musiikki on vaan hienoa. On hienoa huomata, että koko ajan oppii ja kehittyy ja pystyy soittamaan yhä vaikeampia kappaleita, Marko toteaa.

Myös Aleksi Pihlaja on soittanut 30 vuotta. Kohtalokas hetki tapahtui Ränkirockissa vuonna 1991, kun hän esiintyi ensimmäisen kerran – siitä lähtien kitara on pysynyt miehen käsissä ja hän on vaikuttanut erilaisissa bändeissä.

– Markon kanssa on soitettu useissa samoissa bändeissä vuosien varrella. Minulla erilaisia bändejä on takana yli kymmenen. Kyllä tässä hommassa parasta on porukalla tekeminen ja yhteisöllisyys, Aleksi kertoo.

– Keikoilta lähdetään kotiin hymyssä suin. Selkeästi huomaa, että ihmiset ovat odottaneet, että pääsevät kuuntelemaan elävää musiikkia ja nauttimaan oikean bändin esiintymisestä.

Pertti Ojala kertoo soittaneensa rumpuja nyt noin kymmenen vuotta. Nuorempana hänellä oli myös rummut, mutta harrastus tyrehtyi, koska muita soittajia ei ollut. Rummut tulivat kuvioihin uudelleen vähän vahingossa.

– Siskon kaveri teki muuttoa Rovaniemellä ja nämä rummut eivät olisi lähteneet muuttoauton kyytiin, vaan päätyneet kaatopaikalle, joten pelastin ne sieltä muuton alta.

Taija kertoo laulaneensa pienestä saakka. Hän oli se tyttö, joka lauloi leikkikentän keinussa.

– Mutta koskaan en julkisesti esiintynyt. Nuorena pojilla oli omia bändejä ja lauloin niissä jonkin verran, mutta sitten laulamiseen tuli tauko. Kunnes siskoni sai minut kokeilemaan karaokea.

– Sen jälkeen menin kansalaisopiston bändikurssille laulajaksi. Kansalaisopiston koko bändiporukka, Extrapallo nimeltään, laitettiin kahden vuoden jälkeen ulos. Bändin kanssa sillä kokoonpanolla ei sitten kansalaisopiston jälkeen keikkailtu, vaan typistettiin porukka neljän laulajan sijasta yhteen.

– Extrapallon soittajat valitsivat neljästä laulajasta minut ja nimi muutettiin Taija Annika & Fokukseksi.

– Se bändi jäi, kun muutin Lehtimäelle. Täällä pääsin heti esiintymään Suninsalmi soi -tapahtumaan ja siellä olenkin esiintynyt nyt kolme kertaa.

Taija tunnustaa englanninkielisten kappaleiden olleen hänelle suuri kynnys nykyisen bändin CC/RC:n kanssa. Jännitys kuitenkin hälvenee oikeanlaisen porukan kanssa.

– Tykkään laulamisesta ja harjoittelemisesta – yhdessä tekemisestä. Meillä on hauskaa ja me nauramme paljon, Taija sanoo.

sinua saattaisi kiinnostaa

- Ilmoitus -
- Ilmoitus -

Viimeisimmät julkaisut