Veli-Matti Koivula (vas.), Tapio Törmäkangas, Aaro Paananen, Niilo Savela, Reino Sainkangas ja Timo Myllykoski olivat ottamassa vastaan kansannäytepalkintoja Lappajärvellä.

Kiviharrastajat palkinnoilla Lappajärvellä

Palkintojenjakotilaisuudessa pääsi tekemään lähempää tuttavuutta erilaisten kivinäytteiden kanssa. Geologi Tuomas Leskelä esittelee nikkeli-arsenideja sisältävää serpentiniittilohkaretta, jonka Esko Rokkonen löysi Lieksasta. Rokkonen oli yksi akkumineraalipalkinnon saajista.

Geologian tutkimuskeskus isännöi Hotelli Kivitipussa Kansannäytepalkintojen tämänvuotista palkintojenjakotilaisuutta, jossa jaettiin kansannäytepalkinnot parhaista vuoden 2020 aikana lähetetyistä kallio- ja lohkarenäytteistä.

Palkinnonsaajia oli yhteensä 13, joista palkitsemistilaisuudessa oli kuusi jo kokeneempaa alan harrastajaa. Tällä kerralla pääpalkinto meni Oulaisiin Tapio Törmäkankaalle, joka palkittiin 4 000 eurolla. GTK jakoi yhteensä 13 750 euroa vuoden 2020 kallio- ja lohkarenäytteistä.

Kansannäytteellä tarkoitetaan kiviharrastajan geologille tai muulle asiantuntijalle toimittamaa kivi-, maaperä- tai mineraalinäytettä. Toiminnan piiriin kuuluvat malminäytteet, jalo- ja korukivet, rakennuskiviksi soveltuvat luonnonkivet, hi-tech-metallit ja kriittiset mineraalit sekä meteoriitit. Hyvä näyte saattaa johtaa kaivos- tai kiviteollisuuden syntymiseen, josta hyötyy koko yhteiskunta.

Pääpalkinto Oulaisiin

Oulaisissa asuva Tapio Törmäkangas löysi Reisjärveltä ja Kalajoelta useita kulta-, hopea- ja kuparipitoisia lohkareita. Parhaimmaksi arvioitiin vulkaniittilohkare, jonka kultapitoisuus on 125 grammaa tonnia kohti.

Törmäkankaalle annettiin myös Kultainen vasara -tunnustus pitkästä ja ansiokkaasta malminetsintäurasta ja yhteistyöstä Geologian tutkimuskeskuksen kansannäytetoiminnan kanssa. Lisäksi Törmäkangas on löytänyt tunnustuspalkinnon saaneen toholampilaisen Aaro Paanasen kanssa useita kulta-, hopea-, kupari-, nikkeli- ja antimonipitoisia lohkareita Reisjärveltä.

Tunnustuspalkinnot annettiin nivalalaiselle Kari Alholmille, turkulaiselle Veli-Matti Koivulalle ja Aaro Paanaselle. Edellisvuonna Alholm oli voittanut pääpalkinnon löydettyään Kannuksesta kultapitoisen lohkareen. Alueella tehty lisälohkare-etsintä antaa merkittävän lisän alueen kultapotentiaaliin.

Torstai-lehden levikkialuetta maantieteellisesti lähin löydös on kokkolalaisen Timo Myllykosken Vetelistä löytämä suomugrafiittia sisältävä lohkare.

Ainutlaatuista toimintaa

Geologian tutkimuskeskuksen ylläpitämä kansannäytetoiminta on ainutlaatuinen kansallisten raaka-ainevarojen etsintää ja tutkimusta palveleva toimintamuoto. Sen avulla lisätään Suomen raaka-ainevaroihin liittyviä tietovarantoja.

Kansannäytetoimistossa työskentelevä geologi Satu Hietala kertoo, että kansannäytetoiminnalla on Suomessa pitkä perinne. Kansannäytetoiminnan historia ylettyy vuoteen 1816 ja nyt palkintoja jaettiin jo 205. kerran. Toiminnan alullepanija on vapaaherra, ruukinpatruuna ja valtiopäivämies Mikael Hisinger, joka eli vuosina 1758–1829.

– Kansannäytemaastotarkastukset aloitettiin Suomessa 1630-luvulla ja vuonna 1638 tehtiin ensimmäinen maastokäynti. Naiset ovat saaneet ensimmäiset kansannäytepalkintonsa 1800-luvulla, tietää Hietala.

Virpi Poikelin