5.4 C
Alajärvi
torstai 29.9.2022

Etelä-Pohjanmaalla ruokahävikkiä syntyy ylivoimaisesti eniten kahvista

Tuore valtakunnallinen kyselytutkimus paljastaa, että enemmistö Etelä-Pohjanmaan kotitalouksista pyrkii vähentämään omaa ruokahävikkiään. Toisaalta maakunnan vastaajilla oli koko maan tuloksiin verrattuna vähiten innostusta hävikin vähentämiseen tulevaisuudessa.

Etelä-Pohjanmaalla kotitalouksissa ruokahävikkiä syntyy ylivoimaisesti eniten keitetystä kahvista. Seuraavaksi eniten hukkaan menee hedelmiä, vihanneksia ja juureksia, vaalea leipää sekä riisiä ja pastaa.

Tumman leivän hävikki oli muuhun maahan verrattuna hieman vähäisempää. Muuten eteläpohjanmaalaisten hävikki näyttäytyy melko samankaltaisena koko maan tuloksiin verrattaessa.

Kuluttajaliitto selvitti ensi kertaa valtakunnallisesti kattavalla kuluttajakyselyllä kuluttajien arvoja, asenteita ja aikomuksia ruokahävikkiin liittyen. Pääosin vastaajien asenteet ruokahävikin vähentämistä kohtaan olivat myönteisiä ja ruokahävikin vähentäminen koettiin tärkeäksi.

Kyselytutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista (74 %) on omasta mielestään onnistunut vähentämään oman taloutensa ruokahävikin määrää viimeisen vuoden aikana. Myös tulevaisuudessa suurin osa aikoo pitää ruokahävikin minimissä.

Asenteet ja hävikki vaihtelevat maakunnittain

Kyselyn tuloksista löytyi jonkin verran eroja maakunnittain tarkasteltuna. Esimerkiksi hävikin vähentämiseen aiotaan tulevaisuudessa keskittyä vahvimmin Etelä-Savossa, Satakunnassa, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa sekä Kymenlaaksossa.

Sen sijaan kuluttajat Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Etelä-Karjalassa eivät kyselyn mukaan olleet yhtä kiinnostuneita panostamaan hävikin vähentämiseen tulevaisuudessa.

Kahvia heitetään hukkaan erityisesti Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Suurin määrä hedelmiä joutuu hävikkiin Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä, vihanneksia ja juureksia Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Leipähävikki sen sijaan on tulosten mukaan suurta Etelä-Savossa ja Kanta-Hämeessä sekä Pirkanmaalla.

Kyselytulosten mukaan ikä ja talouden koko vaikuttavat kuluttajien hävikin määrään.  Ruokahävikki näyttää olevan erityinen haaste nuorille aikuisille (18–30-vuotiaat). Nuoret aikuiset hukkaavat selvästi useammin syömäkelpoista ruokaa kuin muut ikäryhmät.

Nuoret aikuiset myös kokevat vähemmän onnistumista hävikin hallinnassa. Toisaalta he eivät ole myöskään niin innokkaita hävikin vähentämisessä nyt tai tulevaisuudessa kuin heitä vanhemmat ikäpolvet. Sen sijaan vastaajista vanhemmilla ikäluokilla, yli 50-vuotiailla, hävikki on pienempää. Myös aie vähentää hävikkiä näyttää kasvavan vastaajien iän myötä.

– On tärkeää, että kuluttajien hävikkiä koskevaa tutkimusta tehdään jatkossakin kattavin kyselyin ja mittauksin. Näin saamme luotettavaa tietoa kuluttajien hävikin tilanteesta ja siitä, mihin erityisesti tulee keskittyä, sanoo Hävikkifoorumi-hankkeen koordinaattori Jenni Vainioranta Kuluttajaliitosta.

Tulosten mukaan kuluttajat ymmärtävät oman ruokavalion vastuullisuuden laajemmin kuin pelkkänä hävikin vähentämisenä. Suuri enemmistö vastaajista (77 %) kokee, että myös muiden asioiden tekeminen oman ruokavalion ympäristökuorman pienentämiseksi on tärkeää. Näitä ovat esimerkiksi kotimaisen järvikalan suosiminen, kasvispainotteisesti syöminen sekä satokauden kasvisten suosiminen.

sinua saattaisi kiinnostaa

- Ilmoitus -
- Ilmoitus -

Viimeisimmät julkaisut