Pyry-poika kääntelee bambun oksia käpälissään ja rouskuttaa niitä pitkään. Välillä täytyy käydä tarkistelemassa ja merkkailemassa reviiriä. Lumi-tyttö rakastaa leikkimistä; talviaikaan se nautti lumileikeistä, laski pyllymäkeä ja nukahti välillä lumeen päiväunille, kertoo pandahoitaja Anna Palmroth Ähtärin eläinpuistosta.
– Lumi on tyypillinen naaras: ujompi, arempi, leikkisä ja seurallinen. Pyry taas on uroksen tapaan aktiivinen ja kova syömään.
Pandalla on lähes samat puruvoimat kuin jääkarhulla, joten leluilta vaaditaan kestävyyttä. Lappsetilta on tilattu kiipeilytelineet, joiden suunnitteluun Palmroth osallistui.
Nalleilla on omat sisä- ja ulkotarhansa.
– Omat tarhat on oltava, koska panda on erakko, joka pitää huolta reviiristään. Ne pääsevät mielensä mukaan sisälle ja ulos ovissa olevien tunnistimien avulla.
Pyry on nyt 4-vuotias ja murrosiässä. Lumi on 3-vuotias ja saavuttaa sukukypsyyden 1 – 5 vuoden sisällä.
– Niitä kokeillaan laittaa samaan tarhaan ehkä vuoden päästä. Olisi tosi toivottavaa, että joskus tulisi pentu. Naaras on kiimassa kerran vuodessa ja kiima kestää 48 tuntia, Palmroth sanoo.
Bambukuormia ja pandakakkua
Anna Palmroth kertoo, että pandojen maisemanvaihdos talvella Kiinasta Ähtäriin ei näyttänyt järkyttäneen niitä.
– Hoitaja jännitti enemmän kuin pandat. Ne ovat viihtyneet ja syöneet tosi hyvin.
Palmroth huolehtii pandojen puhtaanapidosta, terveydentilan seurannasta, virikkeiden järjestämisestä, yhteyksistä mediaan ja yhteistyökumppaneihin, ruokinnasta, ruokien tilaamisesta ja ruokakuormien purkamisesta. Pääravinto on Hollannissa kasvatettava bambu, jota kukkarekat kuskaavat Suomeen.
– Bambua menee päivässä 15 – 30 kiloa eläintä kohti. Sitä laitetaan kuitenkin tarjolle 50 – 60 kiloa, koska kaikista lajeista ne eivät syö kaikkia osia.
Porkkanaa ne purevat puolisen kiloa päivässä.
– Lisäksi leivon 2 – 3 kertaa viikossa pandakakkua, jota paistan höyryuunissa. Se sisältää maissi-, riisi- ja soijajauhoa, kasviöljyä, kivennäistä ja kananmunaa, Palmroth hymyilee.
Panda ei ole niin aggressiivinen kuin suomalainen karhu, mutta sekin voisi purra tai raapia. Palmroth ei ole niitä kuitenkaan pelännyt.
– Rapsuttelen Lumia päivittäin, se tykkää siitä. Olen tottunut olemaan isojen eläinten kanssa. Aikaisempi työni oli delfiinien hoitaminen ja kouluttaminen Särkänniemen delfinaariossa. Tein niiden kanssa vesitehtäviä päivittäin.
Palmroth on koulutukseltaan klinikkaeläinhoitaja – siis eläinten sairaanhoitaja. Hänen lisäkseen pandoja hoitaa parina päivänä viikossa eläinpuiston työntekijä.
Pandat lisäävät liikennettä Ähtäriin
Pandatalo avattiin helmikuussa ja vajaassa kahdessa kuukaudessa lippuja oli myyty 20000. Pandojen odotetaan lisäävän Ähtärin eläinpuiston vuosittaista kävijämäärää noin 100000:lla, kertoo toimitusjohtaja Jonna Pietilä.
– Odotamme nyt vuositasolla 280000:ta vierasta. Kesällä voi käydä jopa yli 5000 ihmistä päivässä.
Pandat tuovat lisää asiakkaita myös Hotelli Mesikämmeneen. On arvioitu, että huonevuorokausien määrä kasvaisi noin 3000-4000:lla vuodessa eli noin 15000:een.
Anne Savela
