Korona-aika on lisännyt kiinnostusta testamentin tekemiseen, ilmenee Hyvä testamentti -kampanjan tutkimuksesta.

Nuoret ja naiset valmiimpia tukemaan järjestöjä testamenttilahjoituksin

Korona-aika on herättänyt nuorten kiinnostuksen testamentin tekemistä kohtaan. Nuoret ovat myös muita ikäryhmiä valmiimpia tukemaan arvojensa mukaista toimintaa testamenttilahjoituksilla. Iän lisäksi myös sukupuolella on merkittävä vaikutus siihen, millaisen toiminnan tukeminen kiinnostaa.

Noin 15 prosenttia suomalaista on tehnyt testamentin ja 39 prosenttia on harkinnut testamentin tekemistä. Tämä selvisi kaikkia suomalaisia edustavasta tutkimuksesta, jonka Hyvä testamentti -kampanja teetti elokuussa.

Arvot näkyvät lahjoitusaikeissa

Peräti 38 prosenttia testamentin jo tehneistä tai tekemistä harkinneista 18–24-vuotiaista on saanut korona-ajasta vahvistusta suunnitelmilleen. 25–34-vuotiaiden kohdalla vastaava luku on 20 prosenttia. Nuoret ovat myös muita ikäryhmiä valmiimpia tukemaan arvojensa mukaista toimintaa testamenttilahjoituksilla. Iän lisäksi myös sukupuolella on merkittävä vaikutus siihen, millaisen toiminnan tukeminen kiinnostaa. Tärkein syy testamentin tekemiselle tai harkitsemiselle on halu päättää, mihin omaisuus menee kuoleman jälkeen. Tämän mainitsi syyksi 65 prosenttia vastaajista, jotka ovat tehneet testamentin tai harkinneet sen tekemistä.

Muita syitä testamentin tekemiselle ovat halu muistaa itselle tärkeitä ihmisiä, verosuunnittelun tekeminen perijöiden puolesta ja omien arvojen mukaisen toiminnan edistäminen testamenttilahjoituksen avulla. Hyvä testamentti -kampanjan lakiasiantuntija, varatuomari Piia Jeremejeffin mukaan korona-aika on lisännyt testamenttien tekemistä.
– Poikkeuksellinen aika on herättänyt huolta siitä, että elämän tärkeimpiä asiakirjoja ei ole tehty tai ne eivät ole ajan tasalla. Tämä on näkynyt selvästi kasvavana käyränä työpöydälläni erityisesti testamenttien ja edunvalvontavaltuutuksien teossa, Jeremejeff kertoo.

Jeremejeffin mukaan myös yhä nuoremmat ihmiset ovat havahtuneet, että mitä vain voi tapahtua elämässä, mikään ei ole itsestään selvää. Tärkeintä on, että tekee ne ensimmäiset asiakirjat, jotka eivät välttämättä ole edes viimeiset, vaan niitä voidaan sitten tulevaisuudessa muuttaa erilaisten elämäntilanteiden ja omien arvojen muutoksien myötä.

Miehet tukevat tiedettä

Tutkimuksessa kysyttiin myös kiinnostusta testamenttilahjoittamiseen eli testamentin tekemiseen jonkin yleishyödyllisen järjestön hyväksi. Reilusti yli puolet vastaajista olisi valmis tekemään testamenttilahjoituksen, mutta halukkuus korostuu etenkin naisten, 18–24-vuotiaiden, 25–34-vuotiaiden sekä alle 30 000 euroa vuodessa ansaitsevien joukossa.

Ikä ja sukupuoli vaikuttavat vahvasti myös siihen, millaista toimintaa vastaajat ovat valmiita tukemaan testamenttilahjoituksella. Naiset ovat keskimääräistä kiinnostuneempia tukemaan lasten ja nuorten hyvinvointia, sairauksien hoitoa ja terveyden edistämistä, luonnonsuojelua, eläinten hyvinvointia, vanhusten hyvinvointia kotimaassa sekä ihmisoikeuksia. Miehet puolestaan ovat kiinnostuneimpia tukemaan tiedettä.
Testamenttilahjoituksilla ja muilla lahjoituksilla on iso merkitys järjestöjen toiminnalle.
– Esimerkiksi joka neljäs suomalainen olisi tutkimuksen mukaan halukas tukemaan testamenttilahjoituksella lasten ja nuorten hyvinvointia. Tähän työhön ohjatuilla perinnöillä järjestöt ovat muun muassa auttaneet lukuisia itsenäistymisvaiheessa tukea tarvitsevia nuoria oman elämän alkuun. Perintöinä saadut asunnot voivat toimia vaikkapa nuorten opiskeluajan kotina, kertoo Hyvä testamentti -kampanjaa luotsaavan Vastuullinen lahjoittaminen ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski.