Tänään vietetään ensimmäistä kertaa virallista Euroopan unionin luomutuotannon päivää.

Luomulle oma päivä EU:ssa

Euroopan parlamentti, Euroopan neuvosto ja Euroopan komissio julistavat tänään syyskuun 23. päivän viralliseksi Euroopan unionin luomutuotannon päiväksi. Luomutuotannon päivä on osa EU:n luomun toimintasuunnitelmaa, joka julkaistiin viime keväänä.
– On ilo juhlia tänään ensimmäistä luomutuotannon omaa päivää. Vaikka juhlapuheita tärkeämpää ovat käytännön teot luomun edistämiseksi, on hienoa, että luomun arvo kestävän ruuantuotannon veturina noteerataan Euroopassa nyt näin isosti, iloitsee Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras.

Luomutuotannon oman päivän juhlinta aloitetaan toden teolla ensi vuonna. Komissio on luvannut vuoden päästä ainakin konferenssin, jossa tarkastellaan luomun toimintasuunnitelmaan toteutusta.

Pro Luomun mukaan luomu ansaitsee oman päivänsä, sillä luomutuotanto ylläpitää ja vahvistaa luonnon monimuotoisuutta sekä ruokajärjestelmän kestävyyttä. Tämän takia myös EU:n Pellolta pöytään ja biodiversiteetti -strategiat ovat asettaneet tavoitteeksi, että vuonna 2030 neljännes EU:n alueen peltoalasta olisi luomutuotannossa. Tällä hetkellä luomuala on EU:ssa noin 8 prosenttia koko peltoalasta. Vastaava luku Suomessa on 14,5 prosenttia.

Yhtenäiset linjat

Tavoitteen saavuttamiseksi EU julkaisi maaliskuussa luomutuotannon edistämiselle oman toimintaohjelmassa. Uudessa toimintaohjelmassa on toimia muun muassa kuluttajatietoisuuden ja luottamuksen parantamiseksi, arvoketjujen kehittämiseksi sekä luomututkimuksen ja -osaamisen lisäämiseksi.

Euroopan komissio on kannustanut myös jäsenvaltioita omiin kansallisiin luomuohjelmiin, joiden avulla EU:n tavoitteet pannaan käytäntöön. Suomessa julkaistiin kesäkuussa kansallinen luomuohjelma Luomu 2.0. Siinä linjattiin Suomeen sama tavoite kuin koko EU:lla eli vuonna 2030 neljännes Suomen peltoalasta tulisi olla luomua. Lisäksi ohjelma asetti tavoitteita myös muun muassa luomumyynnin kehitykselle, ammattikeittiöiden luomun käytölle, luomuviennille sekä osaamisen kehittämiselle.
– Kansallinen luomuohjelma asettaa kunnianhimoisia tavoitteita suomalaiselle luomutuotannolle ja tunnistaa hienosti tarpeen kasvattaa sekä kysyntää että tuotantoa. Kriittistä kuitenkin on, miten ohjelma laitetaan toimeen ja minkälaisia resursseja sille ohjataan, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa, pohtii Lamminparras.

Resursseja tarvitaan

Sekä luomumarkkinat että luomuala ovat kasvaneet vahvasti 2010-luvulla. Luomua myytiin vuonna 2020 päivittäistavarakaupoissa 409 miljoonalla eurolla ja luomun markkinaosuus oli 2,6 prosenttia. Markkinan näkökulmasta 25 prosentin peltoalatavoite on realistinen, sillä nykyisellä luomumarkkinan kasvuvauhdilla luomun myynti päivittäistavarakaupassa kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi luomun vienti kasvaa juuri nyt voimakkaasti ja hyvän kasvun jatkuminen edellyttää tuotannon kasvua.

Luomuviljellyn peltoalan kasvuprosentti on Suomessa vuosina 2010–2019 ollut vuosittain keskimäärin 6,5 prosenttia, ja jos vuotuinen kasvuprosentti olisi jatkossa noin 6 prosenttia, niin virallinen 25 prosentin pinta-alatavoite saavutettaisiin tavoitteen mukaisesti vuonna 2030.

Kestävyysetujen lisäksi luomulla on vahvaa kysyntäpotentiaalia, joten on perusteltua, että alan kasvua tuetaan myös tukipolitiikalla. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) suuntaviivoja vuoteen 2027 valmistellaan parhaillaan Suomessa. Kesän aikana lausunnolla olleen CAP-suunnitelman mukaan luomutiloille maksettaisiin myös jatkossa omaa luomukorvausta, mutta luomulle suunniteltu budjetti ei todennäköisesti riitä saavuttamaan luomulle osoitettuja tavoitteita.
– On hyvin huolestuttavaa, että Suomen budjetti luomukorvaukselle vaikuttaa riittämättömältä. Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan luomulle riittävä rahoitus, painottaa Lamminparras.