Lehtimäen opisto on tarjonnut hyvät puitteet erityistä tukea tarvitsevien opiskeluun. Opiskelun lomassa on tänä syksynä järjestetty myös esimerkiksi urheilukilpailut ja jokainen osallistuja palkittiin mitalilla. Kuva: Virpi Lahti

Viisi vuosikymmentä erityiskansanopistotyötä Lehtimäellä

Lehtimäen opisto on tarjonnut viiden vuosikymmenen ajan opetusta erityistä tukea tarvitseville henkilöille. Maan ainoa erityiskansanopisto tarjoaa opiskelumahdollisuuksia niin peruskoulun päättäneille kuin aikuisillekin opiskelijoille.

Lehtimäellä voi opiskella useilla eri opintolinjoilla. Opistolla on myös mahdollisuus osallistua työelämään ja saada kokemuksia oikeista työtehtävistä.

Lehtimäen opiston 20-vuotisjuhlassa kolme vuosikymmentä sitten oli runsas osanotto. Kuva: Lehtimäen opisto

Toiminnasta vastaa 1960-luvun puolivälissä perustettu Erityiskansanopistonkannatusyhdistys ry., joka järjesti aluksi kesäkursseja.

Tampereella edelleen kotipaikkaansa pitävän yhdistyksen oli tarkoitus perustaa erityiskansanopisto Tampereelle, mutta Eino Uusitalo ja Lehtimäeltä erityiskansanopiston tarpeisiin sopiviksi todetut entisen kansalaiskoulun tilat olivat ratkaisevia tekijöitä sille, että opisto perustettiin Lehtimäelle.

Opisto on ollut edelläkävijä aikuisten vaikeasti vammaisten koulutuksen kehittäjänä. Ratsastuskoulun toiminta on ollut tärkeä osa opistoa jo 40 vuoden ajan. Vammaisratsastus rantautui Suomeen opiston kautta.

Opiskelijoille tarkoitetut asuntolat valmistuivat vuona 1972 ja niitä on saneerattu viime vuosina. Asumisvalmennusyksiköt on rakennettu 2000-luvulla.

Neljä asuntolarakennusta on peruskorjattu ja vuonna 2018 on rakennettu kokonaan uusi asumisyksikkö. Keittiö peruskorjattiin toissa vuonna ja samoihin aikoihin rakennettiin yhdyskäytävä asumisvalmennusyksikön ja päätalon välille.

Ydintehtävä säilynyt samana

Apulaisrehtori Virpi Lahti kertoo Lehtimäen opiston ydintehtävän säilyneen samana läpi vuosikymmenten.

– Alkutaipaleella opiskelijat ovat olleet parempikuntoisia ja suuntautuivat työelämään. Nyt meillä suurin osa opiskelijoista harjoittelee itsenäistä elämää, mutta eivät välttämättä pysty tekemään töitä täysipäiväisesti tai osa-aikaisesti. Myös opetuksen sisältö on mukautunut opiskelijoiden tarpeisiin.

Myös erityisammattioppilaitosten lisääntyminen on vaikuttanut opiskelijamääriin. Lehtimäen erityiskansanopisto ei kuulu yhteishaun piiriin vaan nuorten opintolinjoille opiskelijat valitaan koulutuskokeilujen perusteella.

– Opiskelija tulee tänne viikoksi ja puolin ja toisin arvioidaan opiston soveltuvuus hakijalle. Viikon aikana tutustutaan opistoon ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Opiskelijan vanhemmat miettivät asiaa siitä näkökulmasta, että pärjääkö opiskelupaikkaa hakeva täällä. Samalla mietitään myös avun tarvetta.

Apulaisrehtori Virpi Lahti kertoo Lehtimäen opiston ydintehtävän säilyneen samana läpi vuosikymmenten.

Virpi Lahti miettii, että jos Lehtimäen opistoa ei olisi, moni jäisi vaille vastaavia palveluita.

Tänä vuonna voimaan astunut laajennettu oppivelvollisuuslaki tuo omat haasteensa kunnille: Lehtimäen opistossa aloitti syksyllä kymmenen oppivelvollisuuden piirissä olevaa opiskelijaa. Viime lukuvuosien aikana opiskelijoita on ollut noin 80.

Korona on vaikuttanut opiskelijamäärään jonkin verran. Virpi Lahti kertoo, että hakijoita on ollut joskus niin paljon, etteivät kaikki halukkaat ole päässeet opiskelemaan Lehtimäelle tilojen rajallisuuden takia.

Opinnot kestävät 1–4 vuotta opintolinjasta ja opiskelijan tarpeesta riippuen. Kesäaikaan järjestetään esimerkiksi hyvinvointiin, kotitalouteen, musiikkiin, ja ratsastukseen liittyviä virikekursseja.

Entisille opiskelijoille järjestettiin viime kesänä 50-vuotisjuhlakurssi.

Pysyvä rahoitus kirjattu lakiin

Henkilöstöä opistolla on noin 80, kesäaikana enemmän: opetus- ja ohjaushenkilöstöä, keittiö- ja tallihenkilökuntaa, hallinnossa työskenteleviä ja kiinteistöhuollon ammattilaisia sekä fysio- ja toimintaterapeutteja.

Ohjaajat on suurin henkilöstöryhmä, joka myös tekee kolmivuorotyötä. Lehtimäen opisto on merkittävä työllistäjä Alajärvellä.

Vuonna 2013 opiston rehtorina aloittanut Eija Saarimaa kertoo, että vuonna 2018 opistolle saatiin ensi kertaa pysyvä rahoitusratkaisu vuosien neuvottelujen jälkeen.

– Nykyisessä rahoituksessa on paremmin huomioitu opiston erityisopetuksen tarpeet, toteaa Saarimaa.

Aikaisempina vuosina Lehtimäen opistolla ei ollut säännöllistä ja lakiin pohjautuvaa rahoitusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti toimintaa, mutta rahoitusta piti hakea erikseen joka vuosi.

Nykyisin opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä, opetuksen järjestämisen kuluja kattava rahoitus on kirjattu lakipykäliin. Opiskelijan tarvitseman henkilökohtaisen avun ja tuen rahoitus haetaan erikseen opiskelijan kotikunnan sosiaalitoimen kautta.

– Ministeriön myöntämä rahoitus perustuu tuotettuihin opiskelijaviikkoihin. Suunnittelua ja toimintaa helpottaa se, että opetus- ja kulttuuriministeriöltä tulee suunnilleen aina sama rahamäärä, kun hoidamme asiat täällä niin kuin on sovittu, painottaa Virpi Lahti.

Opistolla ollaan tyytyväisiä siihen, että taustaorganisaatio on antanut melko vapaat kädet kehittää toimintaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että on saatu kokeilla ja ottaa käyttöön uusia opintolinjoja

Monta aihetta juhlaan

Viittä vuosikymmentä juhlitaan virallisemmin marraskuussa a juhlassa, jossa julkistetaan opiston 50-vuotishistoriikki.

Ohjelmassa on myös esimerkiksi opiston teatteritiimin esitys videoesityksenä ja paikan päällä voi ihailla opiskelijoiden taidetta.

Ensi viikon keskiviikkona järjestetään juhlaseminaari, jonka puhujavieraiksi saapuvat lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Jari Sinkkonen ja psykologian lisensiaatti, kasvatuksen ja kehityksen erikoispsykologi Anna-Elina Leskelä-Ranta. Virastotalolla järjestettävää seminaaria voi seurata myös Teamsin kautta.

Taide on näkyvästi esillä opiston arjessa. Aulassa komeilee monenlaiseen tunnelmaan vievä taideteos. 50-vuotisjuhlavuoteen liittyvä taidekirja ilmestyi jo viime vuoden puolella.

Lehtimäen opiston 50-vuotisjuhlavuoden kunniaksi on julkaistu opiskelijoiden töistä kertova taidekirja Kulhollinen luovuutta – kasapäin värejä. Kirja on julkaistu viime vuonna ja sen materiaali on viideltä viime vuodelta. Muutamiin kuviin liittyy runoja ja tarinoita.

Aikuisopiskelijoiden kanssa on myös tehty lautapeli, jossa etsitään hevosenkenkää seikkailemalla opiston alueella ja muualla Lehtimäellä. Opiston YouTube-kanavalla on elokuussa julkaistu Tiivistä tavaraa -niminen hyvän mielen musiikkivideo.

Räpin idea lähti lentoon Virpi Lahden pitämällä käsityötunnilla ja maton kutomisesta. Äskettäin opiskelijoille pidettiin urheilukilpailut ja jokainen osallistuja palkittiin mitalilla.

Jutuntekopäivänä opiston käytävillä ja piha-alueella liikkui useampi opiskelija mitali kaulassaan.

Virpi Poikelin