Lapuan hiippakunnan piispana vuodesta 2004 lähtien toiminut Simo Peura toivoo Järvi-Pohjanmaan rovastikunnan viiden seurakunnan miettivän itsenäisyyttään ja myös tulevaisuudennäkymiä seurakuntarakennetta koskevan selvitystyön aikana.

Piispa Simo Peura kehottaa seurakuntia miettimään itsenäisyyden merkitystä

17 vuotta Lapuan hiippakuntaa johtanut piispa Simo Peura kehottaa Järvi-Pohjanmaan rovastikunnan seurakuntarakenteen uudistamisen piirissä olevia seurakuntia miettimään itsenäisyyttään ja tulevaisuuttaan. Alajärvellä on meneillään piispantarkastus, jonka päätöspäivänä eli sunnuntaina vietetään piispanmessua Gabrielin kirkossa.

Teologian tohtori Simo Peura aloitti Lapuan hiippakunnan järjestyksessään neljäntenä piispana vuonna 2004. Alajärven seurakunnan piispantarkastus on hänelle piispanuran viimeinen.
– Tässä on vähän maaliintulon fiilinki. Piispantarkastukset ovat iso osa piispan työtä. Tähän menee aikaa paljon. Tilanteet seurakunnissa ovat intensiivisiä. Yllätyn yhä uudestaan, että piispantarkastukset koetaan seurakunnissa isoina tapahtumina, ne ovat juhlahetkiä ja niihin sisältyy tietynlaista jännitystäkin. Seurakunnat haluavat piispan tietävän sen, millaisia hyviä toimintamuotoja on pysytty kehittämään, halutaan esitellä paikkakuntansa hengellistä elämää ja vierailukohteita, jotka ovat heidän yhteistyökumppaneitaan usein.

Tärkeä tulevaisuuden pohdinta

Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli tiedotti syyskuun loppupuolella, että Järvi-Pohjanmaan rovastikuntaan kuuluvissa Alajärven, Evijärven, Kauhavan, Lappajärven ja Vimpelin seurakunnissa tarkastellaan seurakuntarakenteen uudistamista. Seurakuntalaisten keskuudessa uutinen kirvoitti luonnollisesti pohdintaa ja keskusteluja. Piispa kehottaa miettimään, mitä seurakunnan itsenäisyys tarkoittaa ja suuntaamaan katseet tulevaisuuteen. Hänen mukaansa isona kysymyksenä koetaan itsenäisyyden menettäminen, johon sisältyy myös paljon tunnetekijöitä.
– Tällä kohtaa toivoisin, että seurakunnat olisivat tarkkoja ja miettisivät että mitä se itsenäisyys ihan oikeasti on. Jos on se tilanne, että kaikki kiinteistöt on suurin piirtein myyty kirkkoa lukuun ottamatta ja ollaan tilanteessa, jossa veroprosenttia ei ole mahdollista muuta kuin nostaa ja työntekijöitä on vähennetty niin, että on osa-aikaisia entistä enemmän. Nämä ovat kaikki sellaisia seikkoja, jotka tosiasiallisesti vievät itsenäisyyden minimiin. Ja lopulta se pakottaa vähentämään toimintamäärärahoja ja silloin tapahtuu entistä enemmän kurjistuminen.

Peura painottaa, että Järvi-Pohjanmaan rovastikunnalla on erilaisia vaihtoehtoja toteuttaa tuleva seurakuntarakenne.
– Yksi mahdollisuus on seurakuntien yhdistäminen. Toinen mahdollisuus on seurakuntayhtymän muodostaminen. Kolmas on yhden seurakunnan malli – joka on Saarijärven malli.

Esimerkkejä muualta hiippakunnasta

Muuallakin Lapuan hiippakunnassa on seurakuntarakenteen selvitystyötä tehty – Keski-Suomessa peräti kolme. Laukaa ja Konnevesi liittyvät vuoden alusta yhdeksi seurakunnaksi. Petäjäveden, Multian ja Keuruun liitos kaatui, sillä yksi seurakunta kieltäytyi lähtemästä mukaan liitokseen. Nykyinen Saarijärven seurakunta muodostuu puolestaan kuudesta eri seurakunnasta.
– Meillä on Seinäjoen ympäristö, jossa on neljä seurakuntaa liittynyt yhteen. Kurikan ympäristössä on kolme seurakuntaa liittynyt yhteen. Oikeastaan ainoa hiippakunnan alue, jossa ei ole tapahtunut mitään on Järvi-Pohjanmaa.

Peuran mielestä tilanteelle täytyy tehdä jotakin ja katsoa neuvotteluissa tulevaisuuteen ja miettiä sitä, kuinka seurakuntatyö hoidetaan vuonna 2030.
– Miettikää, mitä itsenäisyys tosiasiassa tarkoittaa ja millä keinoin se parhaiten saavutetaan – jos se laitetaan tässä keskustelussa keskeisimmäksi arvoksi niin kuin tällaisessa keskustelussa hyvin helposti käy.

Evijärven seurakuntaan haetaan parhaillaan kirkkoherraa. Seurakunnan taloustilanne on aika vaikea. Myös Lappajärvellä on kirkkoherran virka avoinna ja seurakunnan taloustilanne on kiristymässä.
– Selvitystyötä pyritään tekemään sen takia, että löydettäisiin senkaltainen toimintarakenne, joka turvaa näiden seurakuntien toimintaa mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen – jotta ei jouduttaisi sellaiseen tilanteeseen, että voimavarojen loppuessa seurakunnan toiminnallinen puoli kärsii koko ajan enemmän ja enemmän.

Nopea aikataulu

Seurakuntarakenteen tarkastelussa seurakuntalaisten ääntä käyttävät luottamushenkilöt, joilla on keskeinen vaikutusmahdollisuus.
– Aikanaan jos jokin ehdotus tehdään, siihen ottaa kantaa kirkkoneuvosto, joka kirkkoherraa lukuun ottamatta muodostuu maallikoista. Lopullisen kannan muodostaa kirkkovaltuusto, joka on täysin seurakuntalaisten muodostama.

Viiden seurakunnan nykyiset kirkkovaltuustot tekevät seurakuntaselvitystä koskevat päätökset, jotka täytyy tehdä ensi vuoden juhannukseen mennessä. Tämä siksi, että Kirkkohallitus voi tehdä asiaa koskevat omat päätöksensä ja jotta ensi vuoden marraskuussa pidettävät seurakuntavaalit voidaan viedä läpi.

Seurakuntalaisiakaan ei meneillään olevasta prosessista ole suljettu pois. Esimerkiksi Alajärven seurakunnassa järjestetään tammikuun alussa informaatiotilaisuus, jossa kerrotaan meneillään olevasta prosessista ja jossa seurakuntalaisille tarjoutuu mahdollisuus esittää kysymyksiä asiasta.
– Annoin muiden seurakuntien kirkkoherroille suosituksen, että kannattaa järjestää kussakin seurakunnassa vastaava tilaisuus. Paikalliset kirkkoherrat määrittelevät ajankohdan tarkemmin, kertoo lääninrovastina toimiva Alajärven kirkkoherra Ari Auranen.

Marraskuun ensimmäisenä päivänä Lappajärvellä ovat koolla Alajärven, Evijärven, Kauhavan, Lappajärven ja Vimpelin kirkkoneuvostot. Selvitysasiamies Jukka Helin toimii seminaarin puheenjohtajana ja tilaisuudessa keskustellaan niistä talousrealiteeteista, jotka ovat rationaalisina lähtökohtina selvitysrakenteelle.
– Tätä seuraa erityinen sähköinen kysely, joka kohdennetaan edellä mainittujen seurakuntien työntekijöille ja luottamushenkilöille. Joulukuun alussa on tulossa näiden seurakuntien kirkkovaltuustojen vastaavantyylinen kohtaaminen. Tämän jälkeen seurakunnittain valtuustot antavat oman lausuntonsa ja tuomiokapituli käsittelee ne ensi vuoden puolella tammikuun loppuun mennessä, toteaa Auranen.

Auranen kertoo, että mikäli tästä on seuraa se, että löytyy tahtotila ja valmiutta rakennemuutoksiin, lähtee prosessi käynnistymään.
– Tavoitteena on jopa sellainen aikataulu, että 1.1.2023 olisi uusi seurakuntavariaatio rakenteellisesti olemassa.

Lähimmäisen rakkautta jatkossakin

Simo Peura kertoo 17 vuoden kuluneen nopeasti. Hän kehuu Lapuan hiippakunnan ja tuomiokapitulin hyvää ja hyvässä hengessä toimivaa työyhteisöä, josta hän on iloinnut erityisesti viime vuosina.
– Toivon, että tämä hiippakunta olisi sellainen, jossa kristilliset uskon ydinkysymykset ja usko Jumalaan mitä se on, ovat edelleen esillä ja Kristusta saarnataan rohkeasti. Lähimmäisenrakkaudesta huolehtiminen on asia, joka sisäistetään.

Omassa piispan tehtävässään Peura on halunnut pitää esillä luterilaisen uskon keskeisiä sisältöjä. Hän kertoo ajattelevansa, että ne ovat perintöä ja rikkautta, joita meillä on.
– Tehtäviini on kuulunut myös lähetystyön edistäminen ja toivon, että Lapuan hiippakunta on edelleen vahvasti lähetystyötä tukeva hiippakunta – niin kuin se on aina ollut.

Virpi Poikelin