25 C
Alajärvi
tiistai 28.5.2024
MAINOS
MAINOS

Toukosiunaus perinteiseen tapaan Alajärvellä

Eläkeliiton paikallisyhdistykset ovat jo vuosien ajan järjestäneet toukosiunaus-tapahtumia. Tämä vuosi ei tehnyt poikkeusta Alajärvellä, jossa tapahtuma järjestettiin Uusikylän koulun liikuntasalissa.

Varsinaisen kylvön ja sadon siunauksen lisäksi ohjelmaan kuului Paavo Peltolan kertomaa Vihanninkorvessa sijaitsevan karjalaiskylän historiasta ja yhteislaulua sekä kahvittelua.

MAINOS
Paavo Peltola kertoi Vihanninkorvessa sijaitsevan karjalaiskylän historiasta.

Toukosiunaukseen osallistui noin 70 eläkeliittolaista. Seurakuntapastori Ann-Mari Häggman-Niemi siunasi kylvön ja sadon. Hän totesi perinteiden tuovan turvaa ihmisille. Häggman-Niemeä avusti Purolan tilan isäntä Ilpo Purola. Purola kertoo, että kylän pelloilla viljellään ohraa ja kauraa.

Laulua ja soittoa

Laululla ja soitolla oli iso rooli toukosiunauksessa. Heikki Langhed ja Jouko Autio säestivät tilaisuuden alussa yhdessä laulettua Soi kunniaksi Luojan -virttä haitareilla. Jorma Salmi esitti yksinlaulua ja Aimo Varila ihastutti huuliharppunumerollaan. Myös yhteislaulun makuun päästiin. Jorma Ojajärvi kertoi kuulumisia kylältä.

Eläkeliiton Alajärven paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Antti Laukkonen kertoo yhdistyksen jäsenmäärän olevan viime tarkistuksen mukaan 964. Kesäkausi startataan Sokkoretkellä, johon on ilmoittautunut 130 jäsentä.

Heinäkuussa yhdistys viettää perinteistä kesäpäivätapahtumaa Suvirannassa. Paikallisyhdistyksen vakiintuneeseen kesätoimintaan kuuluu kunnon ylläpitäminen kävellen. Toiminta on siirtynyt Pallohallista Ankkurikentälle ja kävelyn merkeissä tavataan maanantaisin ja keskiviikkoisin.

Useampi yhdistyksen jäsen on ihastunut kettinkien kilinään eli frisbeegolfiin. Ähtärissä järjestetään Eläkeliiton Etelä-Pohjanmaan piirin frisbeegolf-kilpailut, jossa saatetaan nähdä alajärveläisedustusta.

Muistoja Karjalaiskylästä

Uukuniemeltä evakkomatkalleen lähtenyt Eino Ikonen kuului Vihanninkorven ensimmäisiin asukkaisiin. Paavo Peltola oli hänen lähinaapurinsa. Ikonen oli saanut tietoa Oulun eteläpuolelle, että Alajärvellä olisi Ikosen perheelle tila, mikäli se sopisi heille.

Ikonen tuli Peltolan mukaan maaliskuisena kevätpäivänä tulevan siirtotilansa paikalle, jossa oli vielä alkuvuodesta 1946 metsä kaatamatta. Kohdalle sattui tuulenkaatama puu, jonka juurakko oli näkyvissä.

– Hän teki analyysin juurakossa olleen jäätyneen maan perusteella ja sanoi, että ”kyl mie otan tämän, täs on hyvä maa ja täs voin viljellä maata.” Hän oli aloittanut Uukuniemellä maanviljelyksen, eikä muuta mahdollisuutta ollut työnteolle, muisteli Paavo Peltola naapurinsa kertomaa.

Uusikylään muuttaneet Ikoset, Härköset, Pesut, Hämäläiset, Pirhoset, Pesoset ja Kokkoset rakensivat ensimmäiseksi tiloilleen ulkorakennuksen. Koulun oppilasmäärä tuplaantui evakkoperheiden lasten ansiosta. Uusikyläläislapset oppivat koulussa uusia, karjalan murteen sanoja.

Peltola kertoi, että karjalaiset sitoutuivat uuteen asuinpaikkaansa voimakkaasti. Kyläläisten kanssa tulokkaat tulivat hyvin toimeen.

Uusikyläntie kulkee kansan suussa vieläkin Karjalaistienä. Toiset kutsuvat karjalaisevakkojen asuttamaa aluetta myös Karjalaiskyläksi.

Virpi Poikelin

sinua saattaisi kiinnostaa

Viimeisimmät