24.3 C
Alajärvi
tiistai 28.5.2024
MAINOS
MAINOS

Mauno Laaksolle Kansallisen Senioriliiton kultainen ansiomerkki

Kansallinen Senioriliitto on myöntänyt Mauno Laaksolle kultaisen ansiomerkin monipuolisesta toiminnasta Järvi-Pohjanmaan seniorien hyväksi. Ansiomerkki luovutettiin Laaksolle Järvi-Pohjanmaan senioreiden kuukausitapaamisessa Alajärven kirkontuvalla.

Puheenjohtaja Maire Hämeenniemi totesi, että vuonna 2006 jäseneksi liittynyt Mauno valittiin hallitukseen jo 2009. Pian hän hoiti myös sihteerin tehtäviä ja oli hallituksessa vuoteen 2013 saakka.

MAINOS

Muita rooleja toiminnassa hänellä on ollut lisäksi lukuisia, musiikki- ja matkavastaavan tehtävät, puheen johtaminen monissa kokouksessa, eri tilaisuuksien järjestelyt ja kirkon esittelyihin materiaalin tekeminen. Lisäksi Laakso on toiminut Senioriliiton lomapaikassa Pohjanmaan vuoroilla musiikkimestarina.

Kiitospuheessaan Laakso totesi, että 38 vuotta opettajana kyläkoululla on antanut hyvän pohjan toiminnassa mukana olemiseen. Hän on pyrkinyt tukemaan senioreiden toimintaa omalta osaltaan ja todennut, että se, kun sinua tarvitaan, on yksi parhaista tunteista mitä olla voi.

Muisti huolettaa

Samassa tilaisuudessa oli mukana muistihoitaja Elina Niskakangas kertomassa muistisairaudesta ja siihen liittyvästä hoidosta ja hoitopolusta.

Kuukausitapaaminen muistin merkeissä kokosi paikalle ison joukon Järvi-Pohjanmaan senioreita.

Omalla persoonallisella ja välittömällä tyylillään Niskakangas madalsi varmasti kynnystä hakeutua muistitesteihin silloin, kun huoli omasta muistista alkaa vaivata.

Niskakangas toimii muistihoitajana Alajärven, Lehtimäen, Vimpelin ja Lappajärven alueilla ja vastaa alueen muistisairaiden palveluista. Hänen työhönsä kuuluvat ensivaiheessa muistitestit, ja mikäli huolta niiden pohjalta ilmenee, myöhempi seuranta.

Muistitestinä tehdään hyvin laaja, valtakunnallinen muistikartoitus ja yleensä olisi hyvä, jos ensikäynnillä mukana olisi myös joku testattavan läheinen. Myös hän täyttää oman kyselynsä.

Mikäli testi osoittaa syytä huoleen, on seuraavana vuorossa verikokeet, joista tutkitaan hyvin laajasti se, onko muistin ongelmiin löydettävissä jokin muu syy kuin etenevä muistisairaus. Tällaisia voivat olla esimerkiksi B-vitamiinin puutos tai vaikkapa kilpirauhassairaus.

Tämän jälkeen edessä on käynti perusterveydenhuollon lääkärillä, joka edelleen tarvittaessa ohjaa eteenpäin.

Niskakankaan mukaan systeemi toimii julkisella puolella hyvin, joskin odotuksia tulee. Tästä syystä jotkut hakeutuvat tutkimuksiin yksityisesti. Mitenkään välttämätöntä se ei kuitenkaan ole, sillä palvelun saa julkiselta puolelta.

Niskakangas esitteli kuulijoilleen myös hyvinvointialueen verkkosivustoa, jolta löytyy yksityiskohtaisesti tietoa silloin, kun oma tai läheisen muisti alkaa aiheuttaa huolta.

– Aivoterveys on asia, jossa perinnöllisyys ei ole niin suuressa roolissa, kuin usein ajattelemme. jokainen meistä voi tehdä asioita, joilla voi pyrkiä vaikuttamaan siihen, kohtaako joskus muistisairauden, vai ei.

Nämä keinot ovat terveellinen ruokavalio, rentouttava ja mielihyvää tuottava liikunta, aivojumppa vaikkapa ristikoiden tai sanapelien muodossa, sosiaalinen aktiivisuus sekä sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisy tai niiden hyvä hoito.

– Jokainen unohtaa joskus jotain, mutta jos unohtelua on usein ja se alkaa huolestuttaa itseä tai läheistä, kannattaa muistitestiin hakeutua hyvin matalalla kynnyksellä, Niskakangas toteaa.

– Itse kukin on jossain elämänsä vaiheessa huolissaan muististaan, osa syystä ja osa syyttä, hän lohdutti.

Tuula Jokiaho

sinua saattaisi kiinnostaa

Viimeisimmät